Ravun merkin aika on alkanut juhannuksen jälkeen ja kestää heinäkuun lopulle. Se on neljäs ja viimeinen yksilöllisistä tahtoihmisten merkeistä ja päättää eläinradan ensimmäisen kolmanneksen. Ollessaan sekä yksilöllinen että vesielementin merkki rapu on oikeastaan erityisin ja omakohtaisin koko eläinradalla. Ja kun oma tahto ja näkemys kuvaavat kaikkia neljää ensimmäistä merkkiä, rapua määrittävät myös mielikuvitus ja tunne-elämä.
Heinäkuun helteissä luonto on upeimmassa kukassa, mutta iltapäivällä mukavinta on vetäytyä lehtimajaan suojaan.
Rapujen yhteydessä puhutaan usein perhearvoista ja äitiydestä, mikä saa monet tämän merkin alla syntyneet kovapintaiset tai epäsovinnaiset uraihmiset huokailemaan. Läheisiään kohtaan he ovat kuitenkin erittäin huolehtivia. Tämä näennäinen ristiriita on ravussa olennainen – kestävä kuori ja herkkä ja tunteikas sisus. Olen kuullut em. rapujenkin ostavan asunnon muutaman korttelin päästä lapsuudenkodistaan. Rapu on luova, työteliäs ja yleensä taitava rahan kanssa. Pikku hiljaa hän luo kokonaisen maailman, joka voi olla kaunis asunto, kesämökki ja siellä viihtyvä vierasjoukko tai oma yritys. Rapu tavoittelee silti ennemminkin turvallisia ja mukavia oltavia itselleen ja lähimmilleen, kuin yhteiskunnallista asemaa. Ravulle on tärkeää, että muut tarvitsevat häntä.
Rapu on tahtoihmisistä se, joka osaa epäsuoran toiminnan keinot. Hän etenee sivuttain tai takaperin ja odottaa sopivaa hetkeä toimia. Toisten mielestä tätä logiikkaa on vaikea seurata eikä rapu aio pukea sitä sanoiksi, mutta hän luultavasti seuraa vaistoaan. Rapu muistaa niin loukkaukset kuin hyvät hetketkin vuosien takaa. Muistot ovat ravun ominta aluetta – ne eivät voi kuulua kellekään muulle. Myös vanhat, suvussa kulkeneet esineet ovat ravulle arvokkaampia kuin muille. Jos tämä piirre pääsee hallitsemaan, rikkinäisiä sukkiakaan ei voi heittää pois.
Heinäkuussa on vielä niin valoisaa, että ravuista tulee hienoja kuvataiteilijoita, valokuvaajia ja elokuvantekijöitä. Näissä töissä yksityiskohdilla on väliä – Helene Schjerfbeck, Hugo Simberg ja Ingmar Bergman olkoot esimerkkeinä. Lisäksi ravuissa viehättää ja hauskuuttaa huumorintaju. Huumori liittyy rapuun ja sen hallitsijaan kuuhun, koska se edellyttää vaistomaista reaktiota. Rapujen nauru on yleensä mieleenpainuva, hersyvä ja muuttaa koko olemuksen. Ravut ovat kuuluisia pahan tuulen puuskistaan, mutta tätä naurua kannattaa odottaa.